Ultraäänipesuri värisyttää pesunestettä niin nopeasti, että nesteeseen syntyy mikroskooppisia kuplia, jotka romahtavat ja synnyttävät pieniä paineiskuja esineen pinnalla. Ilmiötä kutsutaan kavitaatioksi, ja se irrottaa likaa myös koloista, saumoista ja kierteistä, joihin harja ei ylety. Pesua tehostavat lämmin vesi ja tippa pesuainetta, ja moni pesuri lämmittää nestettä itse.
Ultraääni ei kuitenkaan desinfioi eikä steriloi, eikä se sovi jokaiselle materiaalille. Alla selitetään, mitä laitteen kilohertsit ja watit tarkoittavat ja miksi esineet pestään korissa.
Kavitaatio: kuplat, jotka romahtavat esineen pinnalla
Pesurissa on värähtelijöitä, jotka muuttavat sähkön ultraäänivärähtelyksi. Värähtely kulkee nesteeseen vuorottelevana äänenpaineena, ja paineen vaihtelu synnyttää nesteeseen mikroskooppisia kuplia, jotka romahtavat ja tuottavat suurienergisiä paineiskuja. Yhdysvaltain tautikeskus CDC kuvaa samaa ilmiötä: ultraäänipesu poistaa likaa kavitaatiolla ja implosiolla.
Arjessa tämä tarkoittaa, että ultraääni puhdistaa siellä, minne neste pääsee. Sormuksen istutuksen alapuoli, kellon rannekkeen nivelet ja ruuvin kierteet puhdistuvat, vaikka niihin ei koske harjalla. Sama voima kohdistuu kuitenkin myös esineen pintaan, ja siksi pehmeät kivet, liimaukset ja herkästi naarmuuntuvat pinnat voivat vahingoittua.
Kilohertsit ja watit eivät ole sama asia
Pesurin tiedoissa on yleensä kaksi lukua, ja ne kertovat eri asioista. Kilohertsi (kHz) on taajuus eli se, kuinka monta kertaa sekunnissa neste värähtelee, ja watti (W) on teho. Esimerkiksi Timcon 38 litran ammattipesurin taajuus on 28 kHz, ultraääniteho 240–600 W ja lämmitysteho erikseen 1 500 W, kun Clas Ohlsonin 750 millilitran kotipesurin teho on 50 W.
| Luku | Mitä se kertoo | Mitä valmistaja sanoo |
|---|---|---|
| Matala taajuus, 25–40 kHz | Suuret, energiarikkaat kuplat | Kestäville pinnoille ja raskaalle lialle, kuten öljy, kiillotustahna ja ruoste |
| Korkea taajuus, 80–130 kHz | Pienemmät kuplat, hellävaraisempi pesu | Herkille materiaaleille ja hienoille rakenteille |
| Ultraääniteho, W | Kuinka paljon energiaa nesteeseen menee | Ammattipesurissa satoja watteja, pienessä kotipesurissa kymmeniä |
| Lämmitysteho, W | Kuinka nopeasti neste lämpenee | Erillinen luku, ei kerro ultraäänen voimasta |
Usein näkee väitteen, että pesurin teho vaihtelee 20 kilohertsistä 400 kilohertsiin, mutta se sekoittaa nämä kaksi lukua. Mikäli kotipesurin tiedoissa on vain yksi taajuus, sitä ei voi säätää, ja valinta tehdään esineiden mukaan eikä taajuutta vaihtamalla. Kaksitaajuisia pesureita on, esimerkiksi saksalaisen pesurivalmistaja Elman 37 ja 80 kilohertsin malleja, joissa korkeampi taajuus on tarkoitettu pienille ja herkille esineille.
Miksi lämpö ja pesuaine tehostavat pesua
Pelkkä vesi riittää usein kevyeen likaan, ja Clas Ohlsonin mukaan pinttyneeseen likaan riittää muutama tippa astianpesuainetta. Pesuaine ei ole vain lisäpuhdistaja. Elman mukaan pesuaineen pinta-aktiiviset aineet alentavat veden pintajännitystä ja edistävät kavitaatiota, ja tulokseen vaikuttavat pesuaineen lisäksi lämpötila, aika ja taajuus.
Lämpö nopeuttaa pesua. Timcon kuvauksen mukaan pesua voidaan kiihdyttää nostamalla nesteen lämpötilaa, ja sen lämmitin säätyy 20 asteesta 95 asteeseen. Kaikki esineet eivät kuitenkaan kestä kuumaa. Linssivalmistaja Zeissin mukaan yli 80 asteen lämpötila voi vaurioittaa linssejä ja kehyksiä, ja jalokivi-instituutti GIA rajaa lämpötilan vaihteluille herkät kivet, kuten opaalin ja turkoosin, ultraäänipesun ulkopuolelle.
Pesuaineen valinnassa kannattaa katsoa, että aine sopii sekä likaan että materiaaliin, ja helposti syttyvät liuottimet, kuten bensiini ja asetoni, eivät kuulu pesuriin lainkaan. Pesuaineopas kertoo, millainen aine sopii rasvaan, kalkkiin ja koruihin.
Mitä ultraääni ei tee
Ultraäänipesu on puhdistusta, ei desinfiointia eikä sterilointia. CDC:n ohjeessa ultraäänipesurit luetaan mekaanisiin pesureihin, ja huolellinen puhdistus tehdään ennen desinfiointia ja sterilointia, koska jäljelle jäänyt lika heikentää niiden tehoa. Sairaaloissa ja hammashoitoloissa ultraääni on siis esipuhdistus, jonka jälkeen välineet steriloidaan erikseen.
Kotona tämä tarkoittaa, että ultraäänipesu tekee esineestä puhtaan, mutta ei bakteerivapaata. Ultraääni ei myöskään ole turvallinen jokaiselle esineelle, vaikka sitä usein kuvataan hellävaraiseksi. Kärkkäinen varoittaa huokoisista materiaaleista, liimauksista, pehmeistä kivistä ja herkästi naarmuuntuvista pinnoista, ja kivikohtainen lista on sivulla mitä ultraäänipesurilla voi puhdistaa.
Mitä toimintaperiaate tarkoittaa kotipesurin käytössä
Valmistajien käyttöohjeissa esineet pestään korissa aina kun mahdollista, ja allas täytetään vähintään MIN-merkkiin asti ennen käynnistystä. Tyhjänä käynnistetty pesuri voi vaurioitua, ja kori pitää esineet irti pohjasta ja toisistaan. Uusi esine kannattaa pestä ensin lyhyellä ajalla, koska tulos ja mahdollinen vaurio näkyvät heti.
Kotipesuri riittää koruihin, kellon rannekkeisiin, parranajokoneen teriin ja työkalujen pienosiin, kun taas isommat moottorin osat vaativat isomman altaan, sillä kotipesurin allas voi olla alle litran ja ammattipesurin kymmeniä litroja. Ultraäänipesurien vertailu kertoo, millainen allas ja lämmitys riittävät omiin esineisiin.
Usein kysytyt kysymykset
Se on taajuus, eli neste värähtelee 40 000 kertaa sekunnissa. Elman mukaan 25–40 kilohertsin taajuus tekee suuria, energiarikkaita kuplia, jotka sopivat kestäville pinnoille ja raskaalle lialle. Luku ei kerro pesurin tehosta, joka ilmoitetaan watteina.
Ei steriloi eikä desinfioi. CDC:n mukaan ultraäänipesu poistaa likaa kavitaatiolla, ja puhdistus tehdään ennen desinfiointia ja sterilointia. Hoitoalalla ultraääni on esipuhdistus, ja välineet steriloidaan sen jälkeen erikseen.
Koska pesuaine muuttaa vettä, ei vain likaa. Elman mukaan pesuaineen pinta-aktiiviset aineet alentavat veden pintajännitystä ja edistävät kavitaatiota, joten kuplat syntyvät ja romahtavat helpommin. Kevyeen likaan pelkkä vesi riittää silti usein.
Ei ole pakko, mutta lämpö nopeuttaa pesua. Silmälasit, muoviosat ja lämpöherkät kivet eivät kuitenkaan kestä kuumaa, ja Zeissin mukaan yli 80 astetta voi vaurioittaa linssejä ja kehyksiä. Herkille esineille lämmitys kannattaa jättää pois.
Pesukoria kannattaa käyttää aina kun mahdollista. Kori pitää esineet irti pohjasta ja toisistaan, ja pieni esine on helppo nostaa pois ilman, että sitä haetaan sormin nesteestä.
Ei aina. Suurempi teho tarkoittaa enemmän energiaa nesteeseen, mutta herkille esineille valmistaja Elma neuvoo hellävaraisempaa korkeaa taajuutta eikä voimakkaampaa pesua. Kotipesurin pienet esineet eivät tarvitse ammattipesurin satoja watteja.
Siivousvinkin tiimi · tarkistanut Sarai Björkgård
