Ennen kuin pakkaset tulevat, ikkunat pitäisi pestä vielä kerran, mutta aamut ovat jo huurteisia, päivä lyhenee ja urakka tuntuu isolta silloin, kun aikaa on vähän. Moni lykkää pesun kevääseen ja katsoo koko pimeän kauden lasin läpi, johon kesän siitepöly ja hyönteiset ovat kuivuneet kiinni. Syyspesun raja ei kuitenkaan ole pakkanen sinänsä vaan se, jäätyykö pesuvesi lasiin ja sietääkö käytetty väline kylmää, ja kumpaankin löytyy selvä vastaus valmistajien omista ohjeista. Alla kerrotaan, milloin pesu kannattaa viimeistään tehdä, missä lämpötilassa se vielä onnistuu ja mikä osa urakasta kannattaa tehdä ensin, mikäli koko kotia ei ehdi.
Syyspesu lyhyesti
- Ajankohta: syys–lokakuu, ennen kuin lämpötila laskee pysyvästi nollan alle
- Sää: pilvinen, tyyni ja kuiva, lämpötila plussalla
- Pesuveteen kylmällä: Sinolia tai pakkasenkestävää lasinpesunestettä
- Väline kylmällä: käsin, ikkunaimuri vain ohjeen lämpötilarajan sisällä, robotti vain lämpimänä ja kuivana päivänä
Nopea vastaus
Syksyn ikkunanpesu kannattaa tehdä syys–lokakuussa pilvisenä ja tyynenä päivänä, viimeistään ennen kuin lämpötila laskee pysyvästi nollan alle. Plussakelillä tavallinen pesuvesi riittää. Mikäli lasi on aamulla huurteessa tai mittari näyttää lähellä nollaa, pesuveteen kannattaa lisätä Sinolia tai pakkasenkestävää lasinpesunestettä, jotta vesi ei jäädy lasiin kesken pesun.
Kylmällä säällä välineellä on yllättävän iso merkitys. Käsin ja ämpärillä pesu onnistuu nollan tuntumassa, Kärcherin WV-ikkunaimurit on luettujen ohjeiden mukaan tarkoitettu viiden asteen yläpuolelle, ja ikkunanpesurobotti sopii ohjeiden mukaan vain lämpimälle, kuivalle ja tyynelle päivälle. Mikäli aikaa on vähän, ulkolasit kannattaa pestä ensin ja jättää sisäpuolet ja lasien välit toiselle päivälle, koska sisäpesulle ei ole lämpötilarajaa.
Mihin ohjeet perustuvat
Ohjeet on koottu valmistajien käyttöohjeista (Kärcher, Ecovacs, Bosch ja Lykke), ikkunavalmistajien huolto-ohjeista (Pihla, Tiivi, Skaala ja Kaski), Marttojen, Motivan ja Allergialiiton ohjeista sekä Verohallinnon sivulta. Välineiden lämpötilarajat on luettu käyttöohjeista malli kerrallaan, koska tuotesivuilla niitä ei yleensä kerrota.
Artikkelin on koonnut Siivousvinkin tiimi, ja sen on tarkistanut päätoimittaja Sarai Björkgård.
Milloin syyspesu onnistuu ja milloin ei
Syyspesu onnistuu parhaiten pilvisenä, tyynenä ja kuivana päivänä, kun lämpötila on plussalla, ja talon varjon puolelta on hyvä aloittaa. Tuuli ja aurinko kuivattavat pesuveden lasiin ennen kuin lasta ehtii perille, jolloin jäljelle jäävät raidat.
Pesu kannattaa siirtää, mikäli sataa, lasi on huurteessa tai pakkanen on kova. Sateessa lopputulos kärsii, eivätkä robotit tai Kärcherin ikkunaimurit valmistajien ohjeiden mukaan sovi sateeseen lainkaan. Huurteinen lasi kannattaa antaa sulaa ennen pesua, sillä kylmään lasiin pesuvesi jäätyy helposti. Kovalla pakkasella riski kasvaa, koska jäätyneen pesuveden hankaaminen voi naarmuttaa lasia. Kuumaa vettä ei kannata käyttää kylmälle lasille, ja höyryn osalta valmistaja varoittaa, että kylmä lasi voi rikkoutua.
Tyypillinen lokakuun päivä näyttää tältä: aamulla nurmi on kuurassa ja ikkunat huurussa, mutta iltapäivällä mittari näyttää muutamaa plusastetta ja pilvipouta pysyy. Aamu ei ole pesupäivä, iltapäivä on, joten pesupäivä kannattaa valita päivälämpötilan eikä aamun lukeman perusteella.
Miksi ikkunat kannattaa pestä syksyllä, vaikka ne pestiin keväällä
Kevätpesu on monessa kodissa se tärkeämpi, ja se, kuinka usein ikkunat kannattaa pestä, riippuu paljon asuinympäristöstä. Syksyllä on silti kolme syytä pestä ainakin ulkolasit uudelleen, eikä yksikään niistä liity siihen, että ikkunoiden kuuluisi kiiltää.
Siitepöly loppuu vasta yöpakkasiin
Allergialiiton mukaan pujon sivuversot kukkivat uudelleen syyskuussa, ja kukinta voi jatkua ensimmäisiin yöpakkasiin asti. Martat neuvovat miettimään, kannattaako ikkunat pestä vasta siitepölykauden jälkeen. Tästä seuraa, että pujoallergikon kodissa syksyn viimeinen pesu kannattaa ajoittaa ensimmäisten yöpakkasten jälkeen mutta ennen kovia pakkasia, jolloin lasi pysyy puhtaana kevääseen asti.
Sama ajatus toimii muillekin. Keväällä pestyyn lasiin kertyy heti uutta siitepölyä, ja moni tuntee ajatuksen, että kohta tulee siitepölyaika ja urakka pitää tehdä uudelleen. Syksyn pesu sen sijaan saa olla rauhassa koko pimeän kauden.
Valo ja matala aurinko
Syyspäiväntasauksen aikaan aurinko on noin kaksitoista tuntia horisontin yläpuolella, ja siitä päivä lyhenee joulukuuhun asti. Kun valoa on vähän, puhdas lasi päästää sisään kaiken, mitä on saatavilla, ja moni kuvaa pesun jälkeistä tunnetta niin, että koko kodin ilme kirkastuu.
Syksyn matala aurinko on pesijälle myös etu. Valmistajat neuvovat välttämään pesua auringonpaisteessa, koska vesi kuivuu lasiin liian nopeasti, ja syksyllä aurinko ei enää kuumenna lasia samalla tavalla kuin kesällä. Isoissa laseissa tämä näkyy selvimmin, sillä kesällä osa ruudusta ehtii kuivua ennen kuin toinen reuna on pesty, ja siitä tulevat raidat.
Kesän lika ei kuivu kiinni talveksi
Kesän aikana ulkolasiin kertyy katupölyä, siitepölyä, hyönteisten jälkiä ja lintujen jätöksiä. Ne kannattaa poistaa syksyllä, koska talven yli jätettynä lika ehtii kovettua ja keväällä pesu on raskaampi.
Missä lämpötilassa ikkunat voi vielä pestä
Pakkasrajasta liikkuu kolme eri arviota, ja ne kaikki ovat asiantuntijoiden antamia. Ero ei johdu siitä, että joku olisi väärässä, vaan siitä, että arviot vastaavat eri kysymyksiin.
Miksi yksi asiantuntija sanoo −5 astetta ja toinen ”ei pakkasella”
Ikkunanpesuyritys Compiten toimitusjohtajan mukaan pesu onnistuu periaatteessa jopa −20 asteessa, mutta ilman erityisjärjestelyjä käytännön raja on noin −5 astetta. Kylmässä pesuvesi muuttuu puuromaiseksi ja työ hidastuu, liian laimea seos jäätyy lasiin jääkalvoksi ja liian vahva kuivuu liian nopeasti. Yleisin talvipesun vaurio syntyy hänen mukaansa siitä, että jäätä irrotetaan lasista voimalla.
Rakennusliike JM Suomen takuutyönjohtaja ei MTV Uutisten haastattelussa suositellut ikkunanpesua pakkasella, koska pesuaine voi jäätyä ikkunoihin nopeasti ja jäätyneen pesuveden hankaaminen naarmuttaa lasia. Ikkunavalmistaja Pihla toteaa samoin, että talvella pesuaine voi jäätyä kiinni, mutta pesu onnistuu, kun veteen lisätään tuulilasinpesunestettä. Osa siivousyrityksistä pitää pikkupakkasta vielä siedettävänä.
Kun arviot laitetaan rinnakkain, ero selittyy todennäköisesti näin. Luku −20 astetta on ammattipesijän arvio ammattivälineillä ja valmiilla talviliuoksella, ja se vastaa kysymykseen, onnistuuko pesu ylipäätään. ”Ei pakkasella” on takuun ja naarmuriskin näkökulma kotona pesevälle, ja se vastaa kysymykseen, kannattaako pesu. Kotona pesevälle turvallisin alue on nollan tuntumassa, ja pikkupakkasella pesu onnistuu, mikäli pesuliuos on siihen sopiva.
Pesuveden jäätymispiste ratkaisee, ei ilman lämpötila
Kaikki lähteet ovat yhtä mieltä siitä, että mitä kylmempi sää, sitä vahvempaa pakkasliuosta tarvitaan, työ tehdään nopeasti pieni ala kerrallaan eikä jäätä raaputeta lasista. Ratkaiseva raja on siis se, missä lämpötilassa oma pesuvesi jäätyy. Mieto kotiseos riittää arviolta vain nollan tuntumaan, ja kovemmassa pakkasessa tarvitaan valmista talvilaatuista lasinpesunestettä.
Uuden ikkunan ulkolasi voi olla ilmaa kylmempi
Energiatehokkaan ikkunan ulkolasi ei saa lämpöä sisältä, ja siksi se huurtuu syysaamuina ulkopuolelta, kun ulkoilman kosteus tiivistyy yöllä jäähtyneeseen lasiin. Vanha, vuotava ikkuna ei huurru ulkoa samalla tavalla, koska sen ulkolasi lämpenee sisältä. Uuden ikkunan ulkolasilla pesuvesi jäätyy todennäköisesti herkemmin kuin vanhassa ikkunassa, joten mittarin lukema ei kerro koko totuutta.
Pakkasliuos: mitä pesuveteen lisätään kylmällä
Marttojen ohje talvipesuun on lisätä pesuveteen pieni määrä Sinolia, kaksi desilitraa viiteen litraan vettä. Alkoholi estää veden jäätymisen, ja samasta syystä valmiissa ikkunanpesuaineissa on usein alkoholia. Toinen vaihtoehto on auton tuulilasinpesuneste, jota Pihla ja JM Suomen asiantuntija neuvovat lisäämään pesuveteen. Pakkasenkesto lukee pakkauksessa, ja siitä on hyvä katsoa, mihin lämpötilaan asti neste riittää.
Liuoksen vahvuudessa kannattaa pysyä keskitiellä, koska liian laimea seos jäätyy lasiin ja liian vahva kuivuu raidoiksi.
Astianpesuaineesta lähteet ovat eri mieltä. Martat neuvovat lisäämään noin puoli teelusikallista ämpärilliseen vettä, mutta ikkunavalmistaja Pihla ei suosittele astianpesuainetta, koska se voi harmaannuttaa lasia. Oman ikkunan valmistajan ohje kannattaa ottaa ensisijaiseksi, ja mikäli astianpesuainetta käyttää, pieni määrä on se, mistä muut lähteet ovat yhtä mieltä.
Sinoli on etanolipohjainen, ja sen käyttöturvallisuustiedotteen mukaan se on helposti syttyvä neste ja ärsyttää voimakkaasti silmiä. Siksi sitä ei käytetä kynttilöiden, takan tai muun avotulen lähellä, ja sisäpuolta pestessä huone kannattaa tuulettaa. Pullo säilytetään tiiviisti suljettuna ja lasten ulottumattomissa.
Mikä väline toimii kylmällä: robotti, ikkunaimuri, höyrypesuri vai käsin
Valmistajien käyttöohjeissa on selvä kylmäraja, jota tuotesivuilla ei yleensä kerrota. Alla oleva taulukko on koottu ohjeista, ja siinä on mukana se malli, jonka ohje on luettu.
| Väline | Valmistajan ohjeen raja | Syksyllä käytännössä |
|---|---|---|
| Ikkunanpesurobotti (Kärcher RCW 2 ja RCW 4) | Käyttöympäristön lämpötila 5–40 °C, kosteus 20–60 %, ei märälle lasille | Vain lämpimänä, kuivana ja tyynenä päivänä |
| Ikkunanpesurobotti (Ecovacs Winbot W3 Omni ja Mini) | Ei käyttöä eikä latausta alle 0 °C, ei huurteiselle lasille | Plussakelillä kuivalla lasilla, kun aamuhuurre on sulanut |
| Ikkunanpesurobotti (Lykke Pro 1500) | 0–40 °C, ei sateessa eikä kosteassa säässä | Plussakelillä kuivana päivänä |
| Ikkunaimuri (Kärcher WV 6 Plus ja WV 2 Plus) | WV 6 Plus: laite ja laturi 5–40 °C, ei sateeseen, ei latausta ulkona. WV 2 Plus: laturi 5–40 °C | Viiden asteen yläpuolella, laite lämmitetään sisällä ennen käyttöä |
| Ikkunaimuri (Bosch GlassVAC Solo Plus) | Käyttö −5…+45 °C, lataus 0…+45 °C | Sallii pikkupakkasen, lataus sisällä |
| Höyrypesuri (Kärcher SC) | Ei lukuarvoa, kylmä lasi voi rikkoutua höyrystä | Lasi lämmitetään ensin kevyesti, pakkasella ei lainkaan |
| Käsin, ämpäri ja lasta | Ei laiteohjetta, raja on pesuveden jäätymispiste | Plussalla tavallinen pesuvesi, pikkupakkasella pakkasliuos |
Ikkunanpesurobottien ohjeet ovat kylmän suhteen tiukimmat. Kärcherin RCW 2- ja RCW 4 -robottien ohjeen mukaan käyttöympäristön lämpötila on vähintään viisi astetta ja suhteellinen kosteus enintään 60 prosenttia. Robottia ei käytetä märällä lasilla, ulkona se irrotetaan kovalla tuulella tai sateella, ja oikein kiinnitetty neljän metrin turvaköysi estää ohjeen mukaan vapaan putoamisen. Ecovacsin Winbot W3 Omnin ja Winbot Minin ohjeissa laitetta ei käytetä eikä ladata alle nollan asteen, ei huurteisella lasilla eikä sateessa tai lumessa, ja W3 Omnin ohjeen mukaan robotilla voi olla alle nollan vaikeuksia liikkua. Lykke Pro 1500 on ohjeen mukaan tarkoitettu 0–40 asteeseen, eikä sitä käytetä sateessa tai kosteassa säässä.
Yksi keskustelupalstan käyttäjä kertoo myös robotin jääneen kylmällä ilmalla jumiin alareunan käännöksissä. Syksyn ulkopesu robotilla onnistuu siis ohjeen mukaan vain lämpimänä, kuivana ja tyynenä päivänä, ja viimeinen pesu ennen pakkasia jää käsityöksi. Mikäli kotona on lasitettu terassi, viherhuone tai muuten paljon lasia ja ikkunat pestään usein, robottivertailu kertoo, millaisiin ikkunoihin robotti sopii ja milloin se jää kaappiin, mutta syksyn viimeinen ulkopesu kannattaa silti tehdä käsin.
Akkukäyttöiset ikkunaimurit sietävät kylmää vähän paremmin, mutta eivät paljon. Kärcherin WV 6 Plusin ohjeessa laite ja laturi on tarkoitettu käytettäväksi ja säilytettäväksi 5–40 asteessa, laitetta ei altisteta sateelle eikä ladata ulkona, ja liian kylmä akku antaa virhekoodin. Boschin GlassVAC Solo Plus on luetuista laitteista ainoa, jonka ohje sallii pikkupakkasen: se toimii −5 asteeseen asti, mutta lataus tehdään yli nollan. Kylmästä autosta tai varastosta tuotu laite kannattaa lämmittää sisällä ennen käyttöä, koska kylmä akku estää käynnistyksen. Mikäli mietit, riittäisikö akkukäyttöinen ikkunaimuri käsinpesun tilalle, ikkunanpesurien vertailu kertoo, millainen laite sopii pieniin ja millainen isoihin laseihin ja mistä ei kannata maksaa.
Höyrypesuria ei kannata käyttää kylmälle ulkolasille. Kärcherin SC-höyrypesurien ohjeen mukaan höyry voi matalissa ulkolämpötiloissa aiheuttaa lasiin jännitystä ja rikkoa sen, joten lasi lämmitetään ensin höyryttämällä kevyesti koko pinta, eikä höyryä suunnata karmin tiivisteisiin. Pakkasella höyrypesuria ei Kärcherin ohjeen mukaan käytetä ikkunoille lainkaan.
Käsinpesulle ei ole laiteohjetta, ja sen raja on pesuveden jäätymispiste ja pesijän sormet. Siksi ämpäri, pesin ja lasta ovat syksyn viimeisessä pesussa se väline, jolla pääsee nollan tuntumaan, eikä syyspesua varten tarvitse useimmiten hankkia mitään uutta.
Näin syyspesu tehdään käytännössä
Itse pesutekniikka on syksyllä sama kuin muulloinkin, ja raidaton kuivaus, pesujärjestys lasin sisällä ja korkeiden ikkunoiden pesu löytyvät ikkunanpesun perusohjeesta. Syksyllä toisin on se, että samalla kertaa kannattaa katsoa välit, karmit, tiivisteet ja hyönteisverkot, koska ne liittyvät talven kosteuteen ja huurteeseen.
Ulkolasi ensin, sitten välit
Pesu aloitetaan uloimmasta lasista, jotta jo pestyt pinnat eivät likaannu uudelleen. Kylmällä ulkolasi kannattaa pestä pala kerrallaan ja kuivata heti, sillä mitä pidempään vesi on lasilla, sitä todennäköisemmin se jäätyy. Välejä pestessä kannattaa katsoa, missä kohdassa huurretta on ollut, koska paikka kertoo syyn.
Pesun jälkeen puitteet kannattaa jättää hetkeksi auki kuivumaan ennen sulkemista, koska märkänä suljettu ikkuna huurtuu väleistä, vaikka rakenteessa ei olisi mitään vikaa. Mikäli huurre palaa aamu toisensa jälkeen, vaikka välit ovat ehtineet kuivua, syy on rakenteessa, ja alla oleva taulukko auttaa päättelemään, missä.
| Missä huurre on | Mistä se kertoo | Mitä sille tehdään |
|---|---|---|
| Ulkolasin ulkopinnalla aamulla | Ulkoilman kosteus tiivistyy kylmään lasiin, merkki hyvästä eristyksestä | Ei mitään, pesua odotetaan sulamiseen asti |
| Sisälasin sisäpinnalla | Sisäilma on kostea tai ilmanvaihto heikko | Tuuletus ja ilmanvaihdon tarkistus |
| Lasien välissä | Sisäpuitteen tiiviste vuotaa tai huoneistossa on ylipainetta | Tiivisteen tarkistus, ulkopuitteen tuuletusraot pidetään auki |
| Umpiolasin sisällä | Lasielementin tiiviys on pettänyt | Elementin vaihto, pesulla ei korjaannu |
Karmit ja vedenpoistoaukot
Karmin alaosan vedenpoistoaukot kannattaa puhdistaa vähintään kerran vuodessa, ja syyspesu on siihen luonteva hetki. Tukossa oleva aukko ei päästä vettä pois, jolloin puitteiden väliin voi kertyä kosteutta juuri silloin, kun huurteen kausi alkaa. Karmeja ei kannata kastella liikaa, vaan puitteet ja ikkunalauta pyyhitään imuroinnin jälkeen kostealla liinalla.
Helojen voitelusta ohjeet vaihtelevat valmistajittain, joten saranat ja lukot kannattaa voidella oman ikkunan valmistajan ohjeen mukaan.
Tiivisteet samalla kertaa
Motivan mukaan ikkunoiden tiivisteet kannattaa tarkistaa kerran vuodessa, mieluiten ennen lämmityskautta, ja vaihtaa, mikäli ne ovat kuluneet, kimmoisuutensa menettäneet tai liian ohuet. Sisäpuitteen on oltava tiivis, mutta ulkopuitteen kuuluu tuulettua, joten ulkopuitteen tuuletusrakoja ei tiivistetä umpeen. Mikäli ne tukitaan, kosteus jää lasien väliin ja välit huurtuvat.
Yksinkertainen tapa tarkistaa tiiviste on paperitesti. Paperisuikale asetetaan tiivisteen väliin ja ikkuna suljetaan, ja kun suikaletta vedetään, sen pitäisi tulla pois niin, että vastus tuntuu. Mikäli paperi liukuu pois ilman vastusta, tiiviste ei enää pidä.
Hyönteisverkot talveksi
Tuuletusikkunoiden hyönteisverkot kannattaa irrottaa syys–lokakuussa, koska talven säärasitus ja linnut, jotka nokkivat verkkoon jääneitä hyönteisiä, voivat rikkoa verkon. Irrotuksen yhteydessä on hyvä tarkistaa, että kiinnikkeet ovat tallella ja ehjiä.
Verkko huuhdellaan ja kuivataan ennen säilytystä, ja se säilytetään kuivassa paikassa mieluiten pystyasennossa. Mikäli kotona on eri kokoisia verkkoja, ne kannattaa merkitä ennen varastointia, jolloin keväällä jokainen löytää oman ikkunansa ilman sovittelua.
Turvallisuus syksyllä
Ikkunanpesussa riski on harvoin lasi vaan se, millä seistään. Tikkaiden ylimmältä askelmalta ei kannata pestä, eikä sivulle kannata kurkottaa niin, että painopiste siirtyy tikkaiden ulkopuolelle. Ikkunalaudalle, kaiteelle tai huonekaluille ei kiivetä, ja Martat muistuttavat, että jakkaroilla kiikkuminen lisää kotitapaturmien riskiä. Korkeat kohdat hoituvat turvallisemmin jatkovarrella tukevalta alustalta.
Syksy tuo omat lisäriskinsä. Märät lehdet ja aamun kuura tekevät tikkaiden alustasta ja askelmista liukkaita, ja lyhenevä päivä houkuttelee jatkamaan hämärään, vaikka pesu kannattaa tehdä päivänvalossa. Kerrostalossa ulkolasi pestään lasitetulta parvekkeelta tai avattavien puitteiden kautta eikä kurottamalla ulos, ja Sinolia sisältävä pesuvesi pidetään kaukana kynttilöistä.
Yleisimmät virheet syyspesussa
Yleisin virhe on jään raaputtaminen lasista. Jäätynyt pesuvesi naarmuttaa lasia hangatessa, ja liiallinen voima on ammattipesijänkin mukaan talvipesun yleisin vaurion syy. Mikäli lasi jäätyy, pesu kannattaa lopettaa ja jatkaa lämpimämpänä päivänä tai vahvemmalla liuoksella.
Toinen virhe on höyry kylmälle lasille, josta valmistaja varoittaa lasin rikkoutumisen vuoksi, eikä kuumaa vettäkään kannata käyttää kylmälle lasille. Kolmas on robotin tai ikkunaimurin käyttö huurteisella, märällä tai liian kylmällä lasilla, jolloin robotti liikkuu huonosti ja kylmä akku voi estää ikkunaimurin käynnistyksen.
Pesuliuoksen vahvuus menee helposti pieleen kumpaankin suuntaan, joten liuos kannattaa sovittaa sen päivän lämpötilaan. Myös pesu suorassa auringossa tai tuulessa jättää raidat, koska vesi kuivuu ennen lastaa.
Viimeiset virheet näkyvät vasta talvella. Mikäli ulkopuitteen tuuletusraot tiivistetään umpeen, lasien väli huurtuu, ja mikäli ikkunat suljetaan märkinä, kosteus jää väliin. Hyönteisverkko, joka jätetään paikalleen talveksi, on keväällä usein rikki, koska sää ja linnut kuluttavat sitä koko talven.
Mikäli koko urakkaan ei ole aikaa
Ikkunanpesu on monelle kodin inhokkityö, ja isossa kodissa se vie helposti koko vapaapäivän. Pesun voi silti pilkkoa, ja moni pesee tietoisesti yhden tai kaksi ikkunaa päivässä, koska koko urakka yhdellä kertaa ei jaksa kiinnostaa. Siinä ei ole mitään väärää, eikä syyspesun tarvitse olla täydellinen, ja pilkottuna laatu pysyy tasaisempana kuin urakassa, jonka loppupää hutaistaan.
Urakan voi jakaa kahteen päivään. Hyvällä kelillä pestään ulkopuolet, koska kesän lika ja siitepöly ovat siellä ja pakkanen rajoittaa vain ulkopesua, ja toisena päivänä sisäpuolet ja lasien välit, joille ei ole lämpötilarajaa ja jotka voi pestä vaikka keskellä talvea. Samalla ulkopesulle voi valita tyynen hetken, jolloin tuuli ei pilaa tulosta, ja sisäpuolet kannattaa jättää siihen hetkeen, kun lapset eivät ole heti käpälöimässä lasia uudelleen. Mikäli aikaa on vain vähän, ensimmäiseksi kannattaa pestä se huone, jossa perhe viettää eniten aikaa pimeällä.
Mikäli ulkopesu jää siivouspalvelulle, kannattaa tietää, että Verohallinnon mukaan siivous kuuluu kotitalousvähennykseen oikeuttaviin töihin. Vähennyksen prosentti, omavastuu ja enimmäismäärä muuttuvat, joten ajantasaiset tiedot kannattaa katsoa Verohallinnon sivulta, ja siivouksen kotitalousvähennys kokoaa käytännön puolen yhteen. Erillinen opas kertoo, mitä ulkoistettu ikkunanpesu maksaa ja milloin se kannattaa.
Tämä kannattaa tehdä ensin
Seuraavana pilvisenä ja tyynenä plussapäivänä kannattaa pestä ulkolasit ja ottaa hyönteisverkot pois. Mikäli mittari on selvästi plussalla, tavallinen pesuvesi riittää, ja mikäli aamut ovat jo huurteisia, pesuveteen lisätään pakkasliuosta. Välineeksi riittää käsinpesu tai ikkunaimuri sen ohjeen lämpötilarajan sisällä, ja robotti jää tämän kauden osalta kaappiin. Sisäpuolet ja välit pestään silloin, kun ehtii, koska niille ei ole pakkasrajaa.
Koko kotia ei tarvitse pestä yhtenä päivänä, ja useimmille tämä riittää. Ulkolasit ennen pakkasia ovat se osa, jota ei voi siirtää kevääseen ilman, että lika kuivuu kiinni, ja mikäli aikaa on vain yhdelle huoneelle, se kannattaa käyttää siihen huoneeseen, jossa perhe viettää eniten aikaa pimeällä.
Usein kysytyt kysymykset
Kannattaako ikkunat pestä syksyllä, mikäli ne pestiin jo keväällä?
Kyllä, ainakin ulkolasit. Kesän siitepöly, hyönteiset ja pöly kuivuvat muuten kiinni talven ajaksi, ja pujon siitepölyä voi olla ilmassa ensimmäisiin yöpakkasiin asti, joten syksyn pesu pysyy puhtaana pidempään kuin kevään. Tarkemmin omasta pesutiheydestä kerrotaan oppaassa kuinka usein ikkunat kannattaa pestä.
Milloin syksyllä ikkunat kannattaa viimeistään pestä?
Viimeistään ennen kuin lämpötila laskee pysyvästi nollan alle, käytännössä syys–lokakuussa. Paras pesupäivä on pilvinen ja tyyni päivä, jolloin päivälämpötila on vielä plussalla, vaikka aamut olisivat jo huurteisia. Pujoallergikon kodissa viimeinen pesu kannattaa ajoittaa ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.
Voiko ikkunoita pestä pakkasella, ja missä lämpötilassa pesu ei enää onnistu?
Käsin pesu onnistuu pikkupakkasella, mikäli pesuveteen lisätään pakkasliuosta, ja raja on pesuveden jäätymispiste eikä tietty asteluku. Asiantuntijoiden arviot vaihtelevat ammattivälineillä tehtävän pesun −20 asteesta rakennusliikkeen neuvoon olla pesemättä pakkasella, ja kotona pesevälle turvallisin alue on nollan tuntumassa. Robotit eivät ohjeiden mukaan sovi pakkaselle, ja luetuista ikkunaimureista vain yhden ohje sallii pikkupakkasen.
Mitä ikkunanpesuveteen lisätään, ettei se jäädy?
Marttojen ohje on kaksi desilitraa Sinolia viiteen litraan vettä, ja toinen vaihtoehto on pakkasenkestävä tuulilasinpesuneste, jonka pakkasenkesto lukee pakkauksessa. Kovemmassa pakkasessa mieto kotiseos ei riitä, vaan tarvitaan talvilaatuista lasinpesunestettä. Sinoli on helposti syttyvää, joten sitä ei käytetä kynttilöiden lähellä, ja sisällä pestessä huone tuuletetaan.
Miksi ikkunat huurtuvat sisältä syksyllä, ja onko se vika?
Sisälasin sisäpinnan huurre kertoo yleensä kosteasta sisäilmasta tai heikosta ilmanvaihdosta, ja siihen auttaa tuuletus ja ilmanvaihdon tarkistus. Lasien välin huurre johtuu useimmiten sisäpuitteen tiivisteestä. Ulkopinnan aamuhuurre ei ole vika vaan merkki siitä, että ikkuna eristää hyvin.
Miten estän huurun jäämisen ikkunoiden väliin pesun jälkeen?
Puitteet kannattaa jättää pesun jälkeen hetkeksi auki kuivumaan ennen sulkemista, jotta kosteus ei jää väliin. Mikäli välit huurtuvat silti uudelleen, sisäpuitteen tiiviste kannattaa tarkistaa, ja ulkopuitteen tuuletusraot pidetään auki, koska niiden tukkiminen pitää kosteuden välissä.
Toimiiko ikkunanpesurobotti syksyllä ulkona?
Valmistajien ohjeiden mukaan vain plussakelillä, osalla malleista vasta viiden asteen yläpuolella, kuivalla lasilla, tyynellä säällä ja turvaköyteen kiinnitettynä. Siksi syksyn viimeinen ulkopesu ennen pakkasia tehdään käsin. Tarkemmin siitä, millaisiin ikkunoihin robotti sopii, kerrotaan robottivertailussa.
Kannattaako syksyllä pestä vain ulkopinnat vai molemmat puolet?
Ulkopinnat ovat syksyllä tärkeämmät, koska kesän lika on niissä ja pakkanen rajoittaa vain ulkopesua. Sisäpuolet ja lasien välit voi pestä silloin, kun ehtii, koska niille ei ole lämpötilarajaa. Mikäli aikaa on vähän, sama jako toimii kahtena eri päivänä.
Katso myös
- Ikkunanpesu ilman raitoja: perusohje, pesujärjestys ja korkeat ikkunat
- Kuinka usein ikkunat pestään: pesutiheys oman kodin tilanteen mukaan
- Parhaat ikkunanpesurit: milloin ikkunaimuri korvaa käsinpesun
- Ikkunanpesun hinta: itse vai palvelulla
