Lavuaari pysyy siistinä, kun se pestään arjessa astianpesuaineella tai miedolla puhdistusaineella ja kuivataan pesun jälkeen, koska kuivumaan jäänyt vesi jättää pintaan kalkkijälkiä. Kalkin poistossa ratkaisee altaan materiaali. Altaanvalmistaja Charmian hoito-ohjeen mukaan ruostumattomasta teräksestä kalkki lähtee 25-prosenttisella etikkaliuoksella eli laimennetulla etikalla, ei laimentamattomalla väkiviinaetikalla, mutta sitruunahappo ja muut happamat aineet, joiden pH on alle 6, voivat vahingoittaa pintaa. Komposiittialtaalle sopii kalkinpoistoaine noin kerran kuussa, ja posliinilta kannattaa jättää pois hiovat sekä vahvasti happamat ja emäksiset aineet.
Viemärille riittää kevyt puhdistus kerran kuukaudessa, ja hajulukko on hyvä avata ja pestä 3–4 kertaa vuodessa. Klooripitoista ainetta ei käytetä samalla kertaa etikan tai muun happaman aineen kanssa, koska seoksesta vapautuu Myrkytystietokeskuksen mukaan klooria, joka ärsyttää hengitysteitä.
Mikä aine sopii posliini-, teräs- ja komposiittialtaalle
Sama ohje ei sovi jokaiseen altaaseen, ja juuri siksi kannattaa ensin katsoa, mistä oma allas on tehty. Teräsallas on metallinen ja joko kiiltävä tai harjattu, posliini on lasitettu ja sileä, ja komposiitti on yleensä mattapintainen ja kivimäinen. Vaalea ja kiiltävä allas voi olla myös valumarmoria, jonka ohje on tiukempi. Taulukon tiedot ovat Charmian altaiden hoito-ohjeesta.
| Allas | Arkipesu | Kalkki ja himmeä pinta | Mitä ei kannata käyttää |
|---|---|---|---|
| Posliini | tavallinen puhdistusaine | himmentynyt pinta kiillotetaan hienorakeisella kiillotusaineella ja vahalla | hiovat aineet, vahvasti happamat ja vahvasti emäksiset aineet |
| Ruostumaton teräs | pehmeä liina ja astianpesuaine | laimennettu etikkaliuos (Charmian ohjeessa 25-prosenttinen) ja huolellinen huuhtelu | teräsvilla, hankausjauheet, sitruunahappo ja muut happamat aineet (pH alle 6), märät metalliastiat pitkäksi aikaa |
| Komposiitti | astianpesuaine ja kuivaus käytön jälkeen | kalkinpoistoaine noin kerran kuussa tarpeen mukaan ja huolellinen huuhtelu | hankausjauheet ja teräsvilla |
Teräsaltaan ohjeessa on yksi kohta, joka kannattaa lukea tarkasti. Etikka on hapan, ja silti Charmia nimeää 25-prosenttisen etikkaliuoksen eli laimennetun etikan teräksen kalkinpoistoon, vaikka varoittaa samalla sitruunahaposta ja muista happamista aineista, joiden pH on alle 6. Etikka on siis valmistajan nimeämä poikkeus, ja siihen kuuluu aina huolellinen huuhtelu, jotta liuos ei jää pintaan vaikuttamaan. Etikan laimennokset muihin kodin kohteisiin löytyvät siivousetikan laimennosohjeesta.
Posliinille Charmian ohje ei nimeä omaa kalkinpoistoainetta, joten kalkkiin kannattaa valita aine, jonka pakkausmerkinnöissä posliini mainitaan, ja huuhdella pinta hyvin. Valumarmorialtaan ohje on vielä tiukempi, sillä sen lämmönkesto on 70 °C, eikä sille sovi happo, ammoniakki, hiusväri eikä kloriitti. Mikäli altaan materiaalista ei ole varmuutta, uutta ainetta kannattaa kokeilla ensin pieneen huomaamattomaan kohtaan. Oman altaan valmistajan hoito-ohje menee aina yleisten ohjeiden edelle.
Altaan arkipesu ja kalkki hanan juurelta
Pesu alkaa altaan kastelusta. Sen jälkeen allas, hanan tyvi ja viemäriaukko pestään astianpesuaineella tai miedolla puhdistusaineella ja pehmeällä liinalla tai sienellä. Mikäli altaassa on kiinteä tulppa, se kannattaa avata ja pestä myös alapuolelta, koska hiukset ja muu lika jäävät sinne näkymättömiin. Lopuksi allas huuhdellaan ja kuivataan liinalla. Kuivaus on arjen tärkein yksittäinen vaihe, sillä altaaseen kuivuvat vesiroiskeet jättävät pintaan harmaita kalkkijälkiä.
Hanan juurelle ja altaan reunaan pinttynyt kalkki käsitellään altaan materiaalin mukaan. Teräsaltaalla liina tai talouspaperi kostutetaan etikkaliuoksella ja pinta huuhdellaan perusteellisesti käsittelyn jälkeen, ja komposiittialtaalla käytetään kalkinpoistoainetta pakkauksen ohjeen mukaan. Karkeaa hankaussientä kannattaa välttää, sillä valmistajan ohje kieltää hankausjauheet ja teräsvillan sekä teräs- että komposiittialtaalta. Kahvi- ja teetahrat lähtevät Charmian mukaan kalkinpoistoaineella.
Lavuaari pestään useimmiten muun kylpyhuoneen siivouksen yhteydessä, ja kylpyhuoneen siivousrutiini kertoo, mitä kannattaa tehdä viikoittain ja mitä harvemmin. Samalla kerralla voi hoitaa myös wc-pöntön puhdistuksen, kunhan pöntön ja altaan aineet pidetään erillään, kuten alempana kerrotaan. Mikäli arjen pintoihin halutaan yksi valmis aine, yleispuhdistusaineiden vertailu auttaa valitsemaan sellaisen, joka sopii kodin eri pinnoille.
Hanan suuttimen kalkki
Hanan suuttimessa on yleensä pieni verkko, joka tasaa vesisuihkun, ja siihen kertyy ajan mittaan kalkkia ja likaa. Kevyen kalkin ja lian saa usein irti harjaamalla suutinta vanhalla hammasharjalla ja vedellä. Pinttyneempään kalkkiin Martat neuvovat suihkupäälle etikkavettä suhteessa 1:3, ja samaa liuosta voi käyttää hanan suuttimeen. Pieni pussi liuosta kiinnitetään suuttimen ympärille niin, että suutin on liuoksessa, tai irrotettu suutin upotetaan kulhoon.
Ennen etikkaa kannattaa tarkistaa hanan oma hoito-ohje, etenkin mikäli hana on muu kuin kiiltävä kromi, kuten mattamusta tai harjattu. Marttojen mukaan etikka ei sovi emalille eikä marmorille, joten hanan alla oleva allas kannattaa suojata valumilta tai huuhdella heti. Liotuksen jälkeen suutin huuhdellaan, ja hanasta juoksutetaan hetki vettä, jotta irronnut kalkki ja liuos huuhtoutuvat pois. Mikäli suuttimen saa kierrettyä irti, sen osat on helpompi puhdistaa erikseen.
Viemäri ja hajulukko
Altaan viemäri tukkeutuu tavallisesti hiuksista, rasvasta ja keittiössä myös kahvinporoista. Kevyt puhdistus kerran kuukaudessa pitää viemärin auki, ja siihen riittää kuuma vesi ja vähän astianpesuainetta. Hajulukko eli altaan alla oleva mutkaputki on hyvä avata ja pestä 3–4 kertaa vuodessa, ja tarpeen mukaan useammin.
Hitaasti valuvaan viemäriin voi kokeilla ruokasoodaa ja etikkaa. Viemärin suulle kaadetaan 1 dl ruokasoodaa ja sen päälle 2 dl etikkaa, seoksen annetaan kuohua, kunnes sihinä loppuu, ja perään kaadetaan runsaasti kuumaa vettä. Martat muistuttavat, että keino auttaa pienimpiin tukoksiin. Ruokasoodan muut käyttökohteet ja syy siihen, miksi soodaa ja etikkaa ei yhdistetä pinnoilla, on koottu ruokasoodaohjeeseen.
Mikäli vesi valuu yhä hitaasti, seuraava vaihe on hajulukon avaaminen. Sen alle kannattaa asettaa ämpäri tai kulho, koska putkessa on aina hieman vettä, ja kaapin pohjan voi suojata pyyhkeellä. Lika ja hiukset poistetaan, osat pestään astianpesuaineella ja huuhdellaan, ja lopuksi hajulukko kierretään takaisin paikalleen. Tiiviyden näkee juoksuttamalla vettä ja katsomalla, pysyykö kaapin pohja kuivana.
Kemiallista putkenavausainetta kannattaa käyttää vain tarvittaessa eikä säännöllisesti, sillä se voi vahingoittaa putkia. Aine vaatii varovaisuutta, joten se säilytetään lasten ulottumattomissa ja sitä käytetään pakkauksen ohjeen mukaan.
Kerrostalossa tukos ei aina ole vain oman altaan asia. Mikäli viemäri ei aukea omin keinoin, vesi nousee altaaseen tai haju jatkuu puhdistuksen jälkeen, asiasta kannattaa ilmoittaa huoltoyhtiöön tai isännöitsijälle ennen kuin putkia aletaan avata syvemmältä. Huoltoyhtiö kertoo, miten taloyhtiössä toimitaan.
Mitä aineita ei sekoiteta lavuaarin puhdistuksessa
Klooria sisältävää ainetta ei sekoiteta etikkaan, sitruunahappoon eikä muihin happamiin aineisiin. Myrkytystietokeskuksen mukaan hypokloriittia sisältävistä pesuaineista vapautuu klooria voimakkaammin, kun ne sekoittuvat happamien aineiden kanssa, ja kloori ärsyttää hengitysteitä. Myrkytystietokeskuksen lääkärit ovat varoittaneet myös siitä, että klooria sisältävät desinfiointiaineet ja wc:n puhdistusaineet voivat reagoida keskenään ja muodostaa hengitysteitä ärsyttäviä kaasuja. Siksi vessanpöntön pesuaine ei kuulu lavuaarin viemäriin, varsinkaan samalla kertaa, kun altaassa on käytetty etikkaa tai kalkinpoistoainetta.
Marttojen mukaan useimmat kylpyhuoneen puhdistusaineet ovat happamia, joten kloori kannattaa jättää kokonaan pois samalta siivouskerralta, eikä sen kanssa käytetä lämmintä tai kuumaa vettä. Mikäli kloorin hajua tulee, tila tuuletetaan ja siirrytään raittiiseen ilmaan, ja Myrkytystietokeskus neuvoo ympäri vuorokauden maksuttomassa numerossa 0800 147 111.
Usein kysytyt kysymykset
Ei sovi. Ruostumattomalle teräkselle altaanvalmistaja Charmia nimeää kalkkiin 25-prosenttisen etikkaliuoksen eli laimennetun etikan, ei laimentamatonta väkiviinaetikkaa, ja huolellisen huuhtelun, mutta posliinilta sama valmistaja kieltää vahvasti happamat aineet ja valumarmorilta hapot kokonaan. Komposiittialtaalle ohje on kalkinpoistoaine. Oman altaan hoito-ohje kannattaa siksi tarkistaa ennen etikkaa.
Komposiittialtaan kalkkiin sopii kalkinpoistoaine noin kerran kuussa tarpeen mukaan, ja sen jälkeen allas huuhdellaan huolellisesti. Hankausjauheet ja teräsvilla eivät sovi komposiitille. Kalkkijälkiä syntyy vähemmän, kun allas kuivataan käytön jälkeen.
Ei kannata. Altaanvalmistajan hoito-ohjeessa tablettia ei mainita, posliinilta ohje kieltää vahvasti emäksiset aineet, ja Tukesin mukaan monet konetiskiaineet ovat ärsyttäviä tai syövyttäviä. Arjen pesuun riittää astianpesuaine tai mieto puhdistusaine, ja kalkkiin valitaan altaan materiaalille sopiva aine.
Haju tulee tavallisesti viemäristä tai hajulukosta, joihin kertyy hiuksia ja rasvaa, eikä altaan pinnan pesu ulotu sinne. Kevyt puhdistus kuumalla vedellä ja astianpesuaineella kerran kuukaudessa ja hajulukon pesu 3–4 kertaa vuodessa pitävät hajun yleensä poissa. Mikäli haju jatkuu kerrostalossa puhdistuksen jälkeen, siitä kannattaa ilmoittaa huoltoyhtiöön.
Huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle. Ilmoitus kannattaa tehdä, kun tukos ei aukea omin keinoin tai vesi nousee altaaseen, ennen kuin putkia aletaan avata hajulukkoa syvemmältä. Huoltoyhtiö kertoo, miten taloyhtiössä toimitaan.
Ei kannata. Klooria sisältävät aineet ja wc:n puhdistusaineet voivat reagoida keskenään ja muodostaa hengitysteitä ärsyttäviä kaasuja, ja klooria vapautuu myös, kun kloori sekoittuu altaan puhdistuksessa käytettyyn etikkaan tai muuhun happamaan aineeseen. Viemäriin riittää kuuma vesi ja astianpesuaine tai pieniin tukoksiin ruokasooda ja etikka.
