Pikaohje: verhojen pesu
- Hoitolappu katsotaan ensin, ja pesusoikon luku on korkein sallittu lämpötila, jota matalammassa saa aina pestä.
- Koukut, renkaat ja painot irrotetaan, voimakasväriset verhot käännetään nurin, ja verho pestään väljässä koneessa kevyellä ohjelmalla, monet verhot 30 asteessa.
- Pesuaineena käytetään nestemäistä kirjopesuainetta ilman valkaisuainetta, linkous pidetään kevyenä, ja ohuet verhot pestään ilman linkousta.
- Verho kuivataan mahdollisimman suorana eikä rummussa, ellei lappu sitä salli, ja se silitetään tarvittaessa kosteana matalalla lämmöllä nurjalta.
- Pesujen välissä verhot tuuletetaan, ja näkyvä pöly harjataan tai imuroidaan hellävaraisesti.
Martat neuvovat pesemään verhot ja muut sisustustekstiilit silloin tällöin, kunkin oman hoito-ohjeen mukaan.
Verhot keräävät pölyä huomaamatta, mutta pesukoneeseen niitä ei uskalla laittaa, koska pellava voi kutistua ja pimennysverhon pelätään menevän piloille. Hoitolappu kertoo, mitä verho kestää, kunhan sen lukee oikein: pesusoikon luku on korkein sallittu lämpötila eikä suositus, ja viiva soikon alla tarkoittaa väljää konetta ja kevyttä linkousta. Alla kerrotaan, miten lappu luetaan verhon kannalta, miten eri materiaalit pestään, kuivataan ja ripustetaan ilman kutistumista ja mitä samalla säännöllä tehdään tyynynpäällisille ja torkkupeitoille. Pesua tarvitaan harvemmin kuin moni luulee, ja väliin riittää tuuletus.
Mihin ohjeet perustuvat
Ohjeet on koottu Marttojen pyykinhoito-ohjeista, tekstiilien hoito-ohjemerkkien virallisesta selityksestä sekä verhovalmistajien hoito-ohjeista. Lämpötilat ja kiellot ovat kunkin verhon lapun omia, ja kun yleisohje ja lappu eroavat, lappu voittaa.
Nopea vastaus
Useimmat verhot voi pestä kotona pesukoneessa kevyellä ohjelmalla siinä lämmössä, jonka hoitolappu sallii. Valmistajan hoito-ohjeen mukaan monet verhot ja pimennysverhot pestään 30 asteessa, ja kone täytetään väljästi ja linkous pidetään kevyenä. Lapun luku on korkein sallittu lämpötila, joten matalammassa saa aina pestä.
Pesun jälkeen verho kuivataan mahdollisimman suorana ja silitetään tarvittaessa kosteana. Luonnonkuidut voivat kutistua, ja valmisverhon kutistuma kerrotaan yleensä pakkauksessa tai lapussa.
Näin hoitolappu luetaan verhon kannalta
Jokaisessa tekstiilissä pitää olla viisi hoito-ohjemerkkiä, jotka kertovat vesipesun, valkaisun, kuivauksen, silityksen ja kemiallisen pesun, ja valmistajan velvollisuus on ohjeistaa tuotteen hoito. Verhon kannalta tärkein on pesusoikko. Sen luku on hoito-ohjemerkkien selityksen mukaan korkein sallittu pesulämpötila, ei suositus, joten likaistakaan verhoa ei pestä luvun yli.
Viiva soikon alla tarkoittaa Kiwan selityksen mukaan ohjelmaa, jossa koneessa on vähemmän pyykkiä, enemmän vettä ja kevyempi linkous. Kaksi viivaa tarkoittaa erittäin varovaista ohjelmaa, käsi soikossa vain käsinpesua ja ruksattu soikko sitä, että vesipesu on kielletty. Verholle viiva on käytännössä lupa pestä koneessa, kunhan rumpu ei ole täynnä ja linkous on kevyt.
Kuivausmerkki ratkaisee, saako verhon laittaa rumpuun. Pisteet rumpua kuvaavassa neliössä kertovat sallitun lämmön, ja ruksi kieltää rumpukuivauksen kokonaan. Pystyviivat neliössä tarkoittavat kuivausta ripustettuna, vaakaviiva tasokuivausta ja vinoviiva kulmassa kuivausta varjossa. Silitysraudan kuvassa yksi piste tarkoittaa matalaa lämpöä, kaksi keskilämpöä ja kolme kuumaa, ja ympyrä kertoo, saako verhon viedä kemialliseen pesuun.
Marttojen mukaan hoito-ohjelappua ei leikata pois, ja mikäli se on pakko poistaa, lappu säilytetään tai siitä otetaan kuva. Ohjeiden ohittaminen voi kutistaa tekstiilin, kuluttaa sitä epätasaisesti tai rikkoa sen. Mikäli lappua ei enää ole, verhon materiaali kannattaa selvittää ja pestä se varovaisimman ohjeen mukaan eli viileässä vedessä kevyellä ohjelmalla. Kaikki pesumerkit symboleineen löytyvät sivulta kaikki pesumerkinnät selitettyinä.
| Merkki | Mitä se verholle tarkoittaa | Mitä tehdään |
|---|---|---|
| Soikko ja luku | Korkein sallittu pesulämpötila | Pestään luvussa tai sen alle, ei koskaan yli |
| Soikko ja viiva | Varovainen ohjelma: vähemmän pyykkiä, enemmän vettä, kevyt linkous | Kone täytetään väljästi ja valitaan kevyt ohjelma |
| Soikko ja kaksi viivaa | Erittäin varovainen ohjelma | Hieno- tai villaohjelma, linkous minimiin |
| Käsi soikossa | Vain käsinpesu | Pestään käsin viileässä vedessä, ei väännetä |
| Ruksattu rumpu | Rumpukuivaus kielletty | Kuivataan suorana telineellä tai tangossa |
| Ympyrä | Kemiallinen pesu sallittu, ruksattuna kielletty | Arka verho viedään pesulaan |
Näin verhot pestään pesukoneessa
Verhojen pesu alkaa niiden irrottamisesta, ja korkealle ulottuvat verhot on helpointa ottaa alas kahdestaan tukevilta tikkailta, ei tuolilta kurkottaen. Koukut, purjerenkaat ja painot irrotetaan, koska koneessa ne voivat repiä kangasta ja kolhia rumpua. Irtopöly lähtee, kun verhoja ravistellaan ulkona ennen pesua.
Verhot lajitellaan värin mukaan, koska Marttojen mukaan kirjavasta puuvillasta värit voivat sekoittua matalassakin lämmössä. Voimakasväriset verhot käännetään nurin, mikä hoito-ohjemerkkien selityksen mukaan vähentää värin epätasaista kulumista. Lajittelusta yleisemmin kerrotaan sivulla pyykkien lajittelu.
Koneeseen jätetään reilusti tilaa, ja herkille kuiduille Martat neuvovat hieno- tai käsinpesuohjelmaa. Valmistajan ohjeen mukaan verhoille sopii nestemäinen kirjopesuaine, jossa ei ole valkaisuainetta. Monet verhot pestään 30 asteessa kevyellä ohjelmalla, ja ohuet verhot pestään väljässä vedessä ilman liotusta ja linkousta. Linkous pidetään muutenkin kevyenä, koska kova linkous painaa kankaaseen ryppyjä, joita on työläs saada pois. Ohuet lankaverhot ja voilet on monen mielestä helpointa pestä pesupussissa, jolloin ne eivät kierry rummussa.
Materiaalit: mitä lappu yleensä sanoo
Puuvilla ja puuvillasekoite
Puuvillaverhon lappu voi sallia selvästi matalamman lämmön kuin puuvillapyyhkeen, koska verhon värjäykset ja viimeistelyt ovat arempia. Marttojen mukaan useimmat hajut lähtevät 60 asteessa, mutta kaikkia tekstiilejä ei voi pestä niin kuumassa, ja suositusta korkeampi lämpö voi kutistaa tai haalistaa. Verhon oma lappu ratkaisee siis lämmön, vaikka kangas olisi samaa kuin pyyhkeissä.
Pellava
Pellavaverho kastellaan Marttojen ohjeen mukaan kokonaan ennen koneeseen laittoa, koska runsas vesi vähentää ryppyjä. Pellava pestään erikseen, koska siitä irtoaa nukkaa, ja nukkasihti tarkistetaan pesun jälkeen. Rumpukuivausta ei suositella, ja kangas oiotaan ennen ripustusta. Moni on huomannut, että uudesta pellavaverhosta irtoaa nukkaa vielä muutamassa ensimmäisessä pesussa.
Martat antavat pellavakankaalle yleiseksi pesulämmöksi 60 astetta, mutta pellavaverhon lappu voi sallia vain 40 tai 30 astetta tai pelkän kemiallisen pesun. Verhon lappu voittaa tässä yleisohjeen.
Polyesteri ja pimennysverho
Polyesteriverhot ja useimmat pimennysverhot pestään valmistajan hoito-ohjeen mukaan 30 asteessa kevyellä ohjelmalla, rumpua ei käytetä, ja silitys tehdään matalalla lämmöllä. Pinnoitettu pimennysverho pestään tarkasti lapun mukaan, ja mikäli lappu kieltää vesipesun, verho viedään pesulaan. Polyesteri kutistuu luonnonkuituja vähemmän, joten pesu on sille yleensä turvallisempi kuin pellavalle.
Sametti
Samettiverhossa materiaali ratkaisee. Polyesterisametti on usein konepestävä lapun mukaan, kun taas puuvillasametissa ja vanhoissa samettiverhoissa lappu katsotaan erityisen tarkasti. Samettia ei silitetä suoraan, vaan rypyt höyrytetään nurjalta, koska silitys voi jättää pintaan jälkiä.
Ohuet verhot
Voile, sifonki ja lankaverhot pestään valmistajan hoito-ohjeen mukaan hellävaraisesti väljässä vedessä joko käsin tai koneessa, ilman liotusta ja linkousta. Märkä ohut verho on kevyt, joten se ei veny omasta painostaan samalla tavalla kuin raskas kangas.
Villa ja silkki
Villa ja silkki eivät Marttojen mukaan kestä rumpukuivausta, ja verhoissa niiden lappu ohjaa usein kemialliseen pesuun. Arvokas villa- tai silkkiverho kannattaa viedä pesulaan, mikäli lappu ei nimenomaan salli vesipesua.
Kutistuminen oikeissa mittasuhteissa
Marttojen mukaan pellavakangas kutistuu ensimmäisessä pesussa noin kymmenen prosenttia. Valmisverhoissa kutistuma ilmoitetaan pakkauksessa tai lapussa, ja se on tyypillisesti muutaman prosentin luokkaa, koska kangas on käsitelty ennen ompelua. Pitkässä verhossa muutamakin prosentti tarkoittaa kuitenkin useaa senttiä, ja moni on huomannut verhon lyhentyneen juuri ensimmäisessä pesussa.
Siksi valmisverhot kannattaa pestä ennen lyhentämistä, kuten valmistajat neuvovat, tai jättää päärmeeseen reilusti käänösvaraa. Vallilan mukaan luonnonkuidut saattavat kutistua pesussa, ja polyesteri kutistuu vähemmän. Kostea verho oiotaan mittoihinsa heti pesun jälkeen, jolloin se kuivuu suorana eikä kurtussa.
Kutistumista lisäävät lämpö ja kova käsittely, joten lapun lukua matalampi lämpö ja kevyt ohjelma ovat paras keino pitää verho mitassaan. Moni on myös huomannut, että uusi verho menettää ensimmäisessä pesussa osan jämäkkyydestään.
Kuivaus, silitys ja ripustus
Verho kuivataan valmistajan hoito-ohjeen mukaan mahdollisimman suorana, ja Martat neuvovat oikomaan pyykin mittoihinsa ennen ripustamista. Raskas ja märkä verho kuivataan tasaisesti useamman telineen päällä, koska roikkuessaan märkä paino voi venyttää sitä. Kevyt ja kevyesti lingottu verho voi kuivua loppuun tangossa, kun siitä ei enää valu vettä, ja silloin oma paino oikoo ryppyjä. Rumpukuivaukseen verho laitetaan vain, mikäli lappu sen sallii, ja useimpien verhojen lappu kieltää sen.
Useimmat kankaat silitetään Marttojen mukaan kosteina ja nurjalta, ja suihkepullo käy, mikäli raudassa ei ole höyryä. Lämpö valitaan lapun pisteiden mukaan, ja tarkemmat lämmöt kerrotaan sivulla silitysraudan lämpötilat. Silitys tiivistää kankaan pintaa, jolloin pöly tarttuu siihen huonommin, ja Martat mainitsevat saman hyödyn mankeloinnista.
Verhon voi myös höyryttää paikallaan tangossa, mikä säästää ison kankaan silittämisen. Martat pitävät vaatehöyrystintä hyvänä herkille tekstiileille, vaikka isot tekstiilit ovatkin sille työläitä. Mikäli rypyt halutaan pois ilman verhon irrottamista, vaatehöyrystin höyryttää verhon paikallaan, ja vaatehöyrystimien vertailu kertoo, millainen laite sopii isoille tekstiileille.
Sohvatyynyjen päälliset, päiväpeitot ja torkkupeitot
Sama sääntö koskee muitakin sisustustekstiilejä: lappu kertoo rajat. Valmistajan hoito-ohjeen mukaan tyynynpäälliset pestään 30 asteessa kevyellä ohjelmalla ja kuivataan tasossa ilman rumpua, ja sisätyynyt tuuletetaan. Vetoketju ei kerro, että päällinen kestää vesipesun, ja pesu voi haalistaa päällisen eri sävyiseksi kuin sohvan runko. Päällinen puetaan takaisin tyynyn päälle hieman kosteana tai silitettynä, jolloin se asettuu mittoihinsa. Mikäli kankaaseen on merkitty vain kemiallinen pesu, hoidosta kannattaa kysyä myyjältä.
Torkkupeitot pestään valmistajan ohjeen mukaan 40 asteessa kevyellä ohjelmalla ja kuivataan mahdollisimman laakana. Päiväpeitolle ei ole omaa yleisohjetta, joten sen lappu ratkaisee, ja iso tekstiili tarvitsee koneessa reilusti tilaa. Lemmikkikodissa karvat kannattaa poistaa ennen pesua, ja keinot kerrotaan sivulla karvat tekstiileistä.
Sänkytyynyt ja peitot hoidetaan omien ohjeidensa mukaan, ja ne kerrotaan sivuilla tyynyn pesu ja peiton pesu. Sohvan kiinteä verhoilu puhdistetaan tekstiilipesurilla vain, mikäli sen hoitomerkintä sallii, ja laitteista kertoo tekstiilipesurien vertailu.
Matot lyhyesti
Matot imuroidaan Marttojen mukaan harjaavalla mattosuuttimella, ja tahrat poistetaan heti. Räsymatot pestään mäntysuovalla tai neutraalilla astianpesuaineella matonpesupaikalla tai kuivalla maalla niin, ettei likavesi joudu vesistöön, ja ne kuivataan varjossa. Muiden mattojen hoito-ohje on maton pohjassa. Lisää neuvoja on sivuilla mattojen pesu tekstiilipesurilla ja mattojen pesu talvella.
Kaihtimet ja rullaverhot eivät mene koneeseen
Rullaverhoa ei laiteta pesukoneeseen eikä pestä painepesurilla. Pöly pyyhitään mikrokuituliinalla tai imuroidaan varovasti, ja tahra pyyhitään kostealla liinalla, jonka vedessä on tilkka astianpesuainetta. Tämä on kaihdinalan yleinen ohje.
Sälekaihtimet pyyhitään paikallaan, eikä puisille kaihtimille käytetä puhdistusainetta, koska se voi käyristää puuta. Lamelliverhoja ei kasteta eikä laiteta koneeseen. Sälekaihtimet kannattaa pyyhkiä ennen ikkunoiden pesua, koska pölyinen kaihdin likaa puhtaan lasin, ja koko työ kerrotaan sivulla ikkunanpesu.
Yleisimmät virheet verhojen pesussa
Yleisin virhe on lukea lapun luku suositukseksi ja pestä likainen verho kuumemmassa. Luku on korkein sallittu lämpötila, ja sen ylitys voi kutistaa tai haalistaa verhon. Toinen on leikata lappu pois, jolloin seuraavalla kerralla ei tiedä, mitä verho kestää. Martat neuvovat säilyttämään lapun tai kuvaamaan sen.
Kiinni jääneet koukut ja painot voivat repiä kangasta, ja täyteen ahdettu kone ja tavallinen linkous painavat verhoon ryppyjä, joita on vaikea saada pois. Rumpukuivaus ilman lapun lupaa voi kutistaa verhon, ja useimpien verhojen lappu kieltää sen. Valmisverhon lyhentäminen ennen ensimmäistä pesua jättää sen helposti liian lyhyeksi.
Märkä ja raskas verho venyy, mikäli se ripustetaan valuvana tankoon. Pellava pestään erikseen, koska sen nukka tarttuu tummiin tekstiileihin. Rullaverho tai sälekaihdin ei kestä konepesua, eikä vetoketjullista päällistä laiteta koneeseen katsomatta lappua.
Kuinka usein verhot pestään
Verhoille ei ole kiinteää pesuväliä, vaan Martat neuvovat pesemään ne silloin tällöin oman hoito-ohjeen mukaan, ja väliin riittää tuuletus. Valmistajan mukaan säännöllinen tuuletus raikkaassa ja kuivassa ilmassa pitää verhot puhtaina, ja näkyvä pöly harjataan materiaalin mukaan. Tekstiilipintaiset huonekalut ja matot imuroidaan Marttojen mukaan viikoittain.
Keittiön verhot likaantuvat yleensä nopeammin kuin makuuhuoneen, koska niihin tarttuu rasvaa ja käryä. Verhojen pesu on ennen kaikkea ulkonäkökysymys, joten pesu tehdään, kun verho näyttää tai haisee likaiselta. Mikäli kodin muiden töiden väli mietityttää, siivouskalenteri kertoo, mitä tehdään viikoittain, kuukausittain ja muutaman kerran vuodessa.
Tämä riittää useimmille
Verhojen pesu onnistuu, kun lappu luetaan ensin ja sen lukua pidetään kattona eikä tavoitteena. Kone täytetään väljästi, ohjelma on kevyt ja linkous hiljainen, ja verho kuivataan suorana ja silitetään tai höyrytetään kosteana.
Pesujen välissä tuuletus ja pölyn harjaus pitävät verhot siisteinä, joten isoa pesua tarvitaan harvoin. Useimmille riittää siis tämä: lappu ensin, väljä kone ja kevyt ohjelma ja kuivaus suorana.
Usein kysytyt kysymykset
Kiinteää väliä ei ole. Martat neuvovat pesemään verhot ja muut sisustustekstiilit silloin tällöin oman hoito-ohjeen mukaan, ja väliin riittää tuuletus ja näkyvän pölyn harjaus. Keittiössä verhot likaantuvat yleensä nopeammin kuin muissa huoneissa.
Useimmat voi, kun hoitolappu sen sallii. Valmistajan hoito-ohjeen mukaan monet verhot pestään 30 asteessa kevyellä ohjelmalla väljässä koneessa. Ruksattu pesusoikko kieltää vesipesun, ja silloin verho viedään pesulaan.
Ei kannata. Pesusoikon luku on korkein sallittu lämpötila, ja sen ylitys voi kutistaa tai haalistaa verhon. Matalammassa lämmössä saa sen sijaan aina pestä.
Ensin selvitetään verhon materiaali, ja verho pestään varovaisimman ohjeen mukaan viileässä vedessä kevyellä ohjelmalla. Jatkossa lappu kannattaa säilyttää tai kuvata, kuten Martat neuvovat.
Voivat kutistua. Marttojen mukaan pellavakangas kutistuu ensimmäisessä pesussa noin kymmenen prosenttia, kun taas valmisverhon kutistuma on pakkauksen mukaan yleensä muutaman prosentin luokkaa. Siksi verhot pestään ennen lyhentämistä.
Raskasta ja märkää verhoa ei ripusteta tankoon, koska se voi venyä, vaan se kuivataan tasaisesti telineiden päällä. Kevyt ja kevyesti lingottu verho voi kuivua loppuun tangossa, kun siitä ei enää valu vettä.
Vetoketju ei kerro, että päällinen kestää vesipesun, joten lappu ratkaisee. Valmistajan hoito-ohjeen mukaan tyynynpäälliset pestään tyypillisesti 30 asteessa kevyellä ohjelmalla ja kuivataan tasossa ilman rumpua.
Katso myös
- Siivouskalenteri: kuinka usein mikäkin siivotaan: mitä tehdään viikoittain, kuukausittain ja muutaman kerran vuodessa
- Pesumerkinnät: kaikki hoito-ohjemerkit selitettyinä
- Peiton pesu: peiton pesu ja kuivaus kotona
- Tyynyn pesu: sänkytyynyjen pesu materiaaleittain
Siivousvinkin tiimi · tarkistanut Sarai Björkgård
